sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Palvelukodin päiväkirja - osa 3/? - avoimia kysymyksiä.

"Coronaria on käynyt sisäisen keskustelun asiasta ja ruokahuollossa palataan entiseen järjestelyyn" - viesti palveluntuottajan korkeimmalta johdolta. Sinänsä hyvä - mutta kannattiko Coronarian tehdä hallaa itselleen? Kannattaisiko käyttää hivenen tarkempaa seulaa avainpaikkojen henkilöstövalinnoissa. Johtajia on monenlaisia - yksi ryhmä on laajalti todettu toiminnan kannalta erittäin vahingolliseksi ... ihan viime aikojen uutisoinnissakin.

Kuten alun perin asian ilmaisin - luottamus meni ja palaa aika sitkaasti. Uusi johtaja ja koko yritys on taas taatusti suurennuslasin alla. Oikeastaan luottamuksen suhteen palattiin lähes alkuun - tuo "lähes" siitä, että ainakin toistaiseksi palvelukodissa on kokenutta ja asukkaat tuntevaa väkeä ja toimiva ruokahuolto kokkeineen - ne ihmiset, jotka selvisivät läpi palvelukodin perustamisvaiheen kaaoksen. Toivottavasti he jaksavat läpi myös tämän nykyisen tilanteen - kriisin.

Kysymys yksi kuuluukin nyt: Miksi uusi palveluyksikön johtaja yleensä ottaenkaan aloittaa hirvittävän muutosrumban heti tultuaan äitiysloman sijaiseksi? Mikä on motiivi? Miksi pitää kriisiyttää lopulta kohtuullisen lupaavaan toimintaan saatu yksikkö?

Oleellista palvelukodin toiminnan kannalta on, että asiakkaat - kehitysvammaiset - tuntevat olonsa hyväksi ja turvalliseksi. Tähän päästään kun palvelukodin henkilökunta tuntee tekevänsä mielekästä työtä, tuntee hoidettavansa ja luottaa siihen, että johto ajaa heidän ja asukkaiden asiaa.Yleensäkin ottaen toiminta työyhteisössä kuin työyhteisössä onnistuu kun johdon ja henkilöstön välit ovat kunnossa. Silloin on myös neuvottelu- ja joustovaraa ja mahdollisuus tehdä uusia asioita. Taitava johtaja osaa luovia erilaisista yksilöistä koostuvan ryhmänsä toimimaan tiiminä - huono taas tekee "rädyt" omista motiiveistaan lähtien.

Henkilöstön vaihtuvuus (mukaan lukien "keikkaajat"), johdon vaihtuvuus, muutokset päivärutiineissa, ruokailussa - yleensäkin ottaen nopeat muutokset ovat suurimmalle osalle asukkaista todella isoja juttuja. Niin isoja, että käyttäytyminen muuttuu, tulee tuskainen olo; ahdistaa ja pelottaa. Näiden asioiden tietäminen ja ymmärtäminen on kehitysvammaisten kanssa työskentelevän ihmisen - johtajan tai työntekijän - osaamisen peruskauraa. Omaisille tämä taito kehittyy luonnostaan ja voi sanoa, että jokainen kehitysvammaisen lapsen isä tai äiti pystyy lukemaan lapsestaan missä mennään - vaikka lapsi kommunikoisi vain silmillään.

Ja jos puheella kommunikoiva nuori pyytää päästä kotiin syömään, niin omaisella alkaa kellot soida ...

Kysymys kaksi: Koska uusi johtaja ei tunnu olevan tietoinen edellä mainituista asioista - onko hän oikeasti edes ollut tekemisissä kehitysvammaisten kanssa aiemmin? Mikä on hänen suhtautumisensa vammaisuuteen - onko hän tullut taloon vain "johtamaan toimintaa" ja sekoittamaan työntekijöiden, asukkaiden ja omaisten arkea. Ovatko kehitysvammaiset asukkaat toissijaisia hänen tavoitteilleen - massaa, jota prosessoidaan asumisyksikössä mahdollisimman edullisesti? Tähän vaikutelmaan on taas tultu; ei lupaa hyvää yhteistyölle.

Kolmas kysymys: Onko tämä todella myös Coronarian tavoite?

Ei kukaan oikeasti toimintaa kehittämään lähtevä toimi kuten nykyinen johto. Toimintatapa on tuttu vähän toisenlaisista kuvioista - sellaisista joissa esimerkiksi tehdään tylyjä säästöjä ja yritetään näin miellyttää ylempiä johtajia tulosluvuilla.  Enpä oikein usko, että vieläkään on palattu positiiviselle kaarelle palvelukodin toiminnassa.

Tänään oli Kalevan sunnuntailiitteessä monisivuinen kertomus Kangasrouskun nuorten Rovaniemen matkasta. Matka oli Coronarian kannalta lähes ilmainen, ei juurikaan kuluttanut jutussa mainittua "virkistysbudjettia" - jos sellaista onkaan - henkilökunta oli kuitenkin panostanut asiaan paljon - samoin asukkaiden omaiset mm. maksamalla osan lipuista kun VR lopulta päätyi jakamaan liput kaikkien osallistujien kesken. Matka oli asukkaiden mielestä tosi hieno juttu - Kalevan toimittaja ja kuvaaja olivat onnistuneet tallentaamaan matkan tunnelman mukavasti. 

Järjestelyt tehtiin ennen uuden johdon aikaa. Toivottavasti tästä Rovaniemen reissusta ei tullut viimeinen mukava lehtijuttu tämän palvelukodin osalta.

2 kommenttia:

  1. Loistavaa että jaksat kirjoittaa näistä epäkohdista! Jään kuulolle, koska asia koskettaa todella lähelle.

    VastaaPoista
  2. tälläisille paikoille pitäisi laittaa lappu luukulle ja johtaja vastaamaan tekemisistään.ja jutun voisi antaa tekkkariin ja lehtiin.kamala,että tämmöistä on.

    VastaaPoista